Ankkalinna - Hanhivaara - Sorsala?

Tai Sorsakylä? Meidän lampi sopisi joksikin Ankkalinnan naapurikaupungeista. Viime torstaina kuvassa oleva Kuusisaaren mamma tuli takaisin lammelle lähijärveltä. Tosin kymmenestä lähtijä poikasesta vain puolet tuli takaisin. Mamma ei toisaalta tiedä, että yksi Lauttasaaren mamman 11 poikasesta on sen! Poikaset olivat poissa 18 päivää ja kehitys näyttäisi olevan samassa vaiheessa, mutta näyttäisivät olevan vähän hoikempia. Ovat myös vähän tummempia äitinsä tapaan. Lammella on siis nykyisin 2 mammaa + 16 poikasta. Päivittäin täällä vierailee muita aikuisia sorsia.

 Pieni vertailu 11 poikueen kehitysvaihteluista:

Tässä oikealla poikanen, jonka siipisulat eivät ole vielä alkaneet kasvaa. 

Alla taas saman poikueen jäsen, jolla alkavat siipisulat näkyvät jo selvästi. Ero on muutama päivä eikä merkitse mitään. Lentoharjoitukset alkavat aikanaan vähitellen ja jokainen ehtii oppia lentämään aikanaan. Poikaset ovat nyt 3 ja puoli viikkoa vanhoja ja lentojutut ovat ajankohtaisia kuukauden päästä.

Viimeksi kerroin telkkämammasta 22 poikasen kanssa. Ne viipyivät ihmeen kauan täällä, viikon verran. Tosin ne oppivat kulkemaan viereisille lammille ja etupäässä kissat vähensivät ne ensin 16:ta. Kun mamma lähti noin tusinan kanssa tänne jäi 4 pientä. Niillä oli luultavasti sama kohtalo, näin viimeisen niistä sunnuntaina elossa (löytyi myöhemmin kuolleena toisella lammella -haavoittunut?). 4 vanhempaa telkkäpoikasta myös "puolittuivat"; kaksi niistä reissaili muilla lammilla ja hävisivät, toiset kaksi eivät poistu meidän lammelta ja ovat näemmä turvassa. Poikasille on vaarallista liikkua omin päin, mutta jos mamma on mukana tilanne on paljon parempi. 

Sorsat ohjaavat enemmän poikuettaan ja poikaset ovatkin enemmän riippuvaisia mammasta kuin telkät. On ihmeellistä miten 11 poikue on edelleen kaikki tallella, ne kiertävät silti päivittäin kaikki lammet. Havaitessaan kissan liikkeitä sorsamamma vetää poikueen lammen keskelle ja aloittaa hälytysäänikonsertin. Usein kuulen sen kauempaakin ja kun tulen paikalle kissat häipyvät ja tilanne rauhoittuu.

Tikanpoikaset ovat jo isoja ja osaavat hakata omenapuun runkoa, mutta suurin osa ruuasta tulee edelleen vanhemmilta. Tässä syötetään hiutaleita, meillä on niitä tarjolla kesälläkin; tikkojen lisäksi täällä käy syömässä keltasirkkuja, kottaraisia, närhiä, tiaisia, västäräkkejä, mustarastaita jne. Tikkojen osalta on sellainen mutu-tunnelma että syövät vähemmän tiaisten poikasia, jos saavat muuta purtavaa?